Laskettu aika

17.9.2016, tuo päivämäärä mitä odotin malttamattomana tammikuusta saakka. Tänään olisi ollut Sintin laskettu aika. Kuinka hullua ajatella, että Sintin olisi pitänyt olla mahassa lähes kolme kuukautta kauemmin. En voisi kuvitellakaan, että olisin synnyttänyt oikeasti tässä kuussa ja elänyt ison mahan kanssa koko kesän. Tuskastelin jo keväällä selkäkipujeni kanssa, niin kuinka isot ne olisivatkaan olleet, jos raskaus olisi ollut täysiaikainen. En ehkä halua edes ajatella. Rakastan kesää, mutta toivoin ensimmäistä kertaa, että jopa kesä menisi äkkiä ja saataisiin vain pieni poikamme syliin. Aika tuntui loputtoman pitkältä odotukselta. Mulla oli kuitenkin jostain syystä koko raskauden ajan tunne, että ei meidän tarvitsisi odottaa ihan syyskuun puoleen väliin saakka, tuntui jotenkin vain siltä, että poika syntyisi hieman aiemmin. En tietenkään tiennyt tai olisi toivonut, että ihan näin aikaisin, mutta niin nyt sattui käymään. Sintin syntymän jälkeen meille sanottiin, että suurin osa keskosista kotiutuu lasketun ajan tiennoilla, plusmiinus kaksi viikkoa. Painorajaa ei ole, vaan kaikki riippuu lapsen kunnosta. Pienin vauva jonka keskola oli päästänyt kotiin oli ollut 1700g. Saa nähdä missä vaiheessa me ollaan esimerkiksi juuri kahden viikon kuluttua. Vajaa kolmessa kuukaudessa Sintti on kasvanut valtavasti ja saavuttanut isoja etappeja, joista me ja keskolan henkilökunta olemme yhdessä iloinneet. Miten se 500 grammainen pieni rääpäle on voinut yhtäkkiä nelinkertaistaa painonsa ja kasvaa yli kymmenen senttiä. Meidän silmissä hän on jo melkein jättiläinen, mutta ne, jotka pari kiloisen Sintin näkevät ensimmäistä kertaa ajattelevat tuskin samoin. Viimeisimpänä saavutuksena on tänään hengityskoneesta pois pääseminen suoraan cpap-hengityslaitteeseen. Aikaisemmin puhuttiin, että hän siirtyy ensin niv navaan ja vasta sen jälkeen cpapiin, mutta tämä oli ihan kiva yllätys. Arvot ovat niin hyviä, että nyt mietitään kokeillaanko jo pelkkiä happiviiksiä. Selvästi kaikki aiemmat hengitysongelmat johtuivat niistä tyristä. Happea oli tänään 25% eli käytännössä ei juuri mitään, kun normaali ihminen hengittää 21%. Sitten, kun happiviiksille päästään, päästään myös opettelemaan pulloruokintaa, avopeti vaihdetaan lämpökehtoon sekä päästään hoitopöydälle ja jopa lattialle touhuamaan. Oletan, että vaatteiden ja vaipan vaihto sujuu huomattavasti helpommin hoitopöydällä, kun lapsi on suoraan edessä. Nythän joudumme siis vaihtamaan vaipat lapsen vierestä/sivusta. Tänään kuultiin muuten myös pitkästä aikaa Sintin ääni! Voi, että olin odottanut sitä. Hän tosin oli erittäin kiukkuisella tuulella tänään, eikä arvostanut muutoksia vissiin yhtä paljon kuin äiti ja isi :D maitomäärää oli lisätty taas ja nyt sitä menee 30ml. Nyt täytyy vain toivoa, että arvot myös pysyvät yhtä hyvinä, kuin mitä ne tänään olivat. Oon niin paljon iloinnut tuosta cpapista tänään, että nyt olisi kyllä suuri pettymys jos arvot romahtaisivat. Mutta eiköhän tuo meidän sisupussi pärjää oikein hyvin :)

♥: Emma