Ihan tavallinen tiistai

Meillä on arjessa aina selkeät rutiinit, koska ne helpottavat päiviä ja myös Emil hahmottaa niiden takia paremmin päivän kulkua. Viikonloppuisin rutiinit ovat hieman enemmän joustavampia, koska silloin saattaa olla jotain menojakin. Viikolla niitä on harvemmin, mutta joskus on esimerkiksi niitä tyksin käyntejä. Ihan jokaisena arkipäivänä rutiinit eivät siis täysin päde, mutta silloin sen huomaa heti Emilissä, hän on esimerkiksi huomattavasti kiukkuisempi ja levottomampi silloin. Emil nukkuu päivässä 2-4 päiväunet, riippuen ihan siitä, kuinka pitkiä päiväunet ovat. Joskus ne voivat olla vain puolisen tuntia ja joskus kolme tuntia. Ennätys on neljä tuntia. Päiväunien aikana yleensä joko siivoan tai sitten katson jotain sarjaa. Yleensä se on jokotai, muuta tekemistä mulla ei näköjään kotona ole :D saatan myös joskus päivisin käydä vaunulenkeillä tai kaupassa, mutta tämän flunssan takia en ole muutamaan päivään käynyt edes ulkona. Tällä kertaa kirjoitin postauksen miltä näytti meidän eilinen päivä, eli millainen oli meidän tiistai. Tämä ei siis kuitenkaan tarkoita, että meidän arki olisi jotenkin hohdokkaampaa kuin muiden, ei tosiaan. Meillä on ihan yhtä normaalia ja tasaista arkea kuin muillakin, eikä esimerkiksi extempore-jutuista tietoakaan. Eilinen päivä poikkesi muista kuitenkin ehkä sen vuoksi, että se oli mulle aika rento. Yleensä häärään koko päivän jotain ja rauhoitun vasta illalla, kun tv:stä alkaa illan ohjelmat. Ihan aina Emil ei myöskään nuku noin pitkiä päiväunia, mutta eilen oli tosi hyvä unipäivä. Harmi etten jaksanut käyttää noita unia kunnolla hyväkseni! Toisaalta, on se hyvä välillä ottaa vähän rennomminkin :) tällaiselta kuitenkin tosiaan näytti meidän eilinen päivä.

Klo 6:26. Emilin sängystä alkaa kuulua pientä kitinää. Koko yön hänellä on ollut jostain syystä vatsavaivoja. Itse nukuin sen takia huonosti ja hetken manailen väsymystä, kunnes nousen antamaan Emilille maitoa. Joni lähtee samaan aikaan töihin.

Klo 6:40. Otan Emilin syömisen jälkeen viereeni ja toivon, että saataisiin molemmat vielä unta. Lähemmäs puoli tuntia Emil jaksaa höpöttää, kunnes silmät painuvat kiinni. 

Klo 9:15. Vierestäni alkaa kuulua juttelua uuden herätyksen merkiksi. Äitiä väsyttäisi vielä kamalasti, mutta ei auta. Pötköttelemme vielä puolisen tuntia sängyssä, eihän meillä ole mikään kiire nousta. Hitaat aamut on parhautta ja niistä haluankin äitiyslomalla nauttia, kun siihen on mahdollisuus.

Tällainen naantalin aurinko piristää väsyneenkin mielen hetkessä.

Klo 10:08. Emilin aamutoimien aika. Vaipan ja vaatteiden vaihto ja sen jälkeen puuron vuoro. Riisipuuro uppoaa hyvällä ruokahalulla kuten aina. Jos Emil itse saisi päättää mitä haluaisi syödä, niin se olisi pelkkää puuroa. Puuron jälkeen kirjoitan ruokapäiväkirjaan aamun syömiset.

Melkein kaikki meni :)

Klo 10:45. Muiden aamurutiinien aika. Teen joka aamuisen pikasiivouksen keittiössä ja olohuoneessa. Laitan tiskikoneen päälle, pyyhin keittiön tasot ja pöydän ja asettelen olohuoneen sohvatyynyt ja viltin kunnolla. Sen jälkeen petaan vielä sängyn. En pysty syömään aamupalaa rentoutuneesti (tai oikeastaan tekemään mitään muutakaan rentoutuneesti), jos ympärillä ei näytä siistiltä ja tavaroita on siellä täällä. Jos meikkaan, niin sekin kuuluu näihin aamurutiineihin ennen aamupalaa. Tänä aamuna en sitä kuitenkaan jaksa tehdä.

Klo 10:56. Aamurutiinien jälkeen teen itselleni aamupalan. Keitän itselleni aamupuuron, jonka syön appelsiinimango-mehukeiton kanssa. Laitan pakkasesta vielä muutaman jäisen mansikan sekaan. Otan lisäksi kupin finrexiniä, koska flunssa vaivaa vielä jonkin verran. Syön sohvalla ja Emil leikkii samalla lattialla.

Klo 11:16. Kesken puuron syönnin vaihdan taas vaipan, koska Emil kiukuttelee sen takia, sekä osittain väsymyksenkin takia. Kiukku loppuu hetkeksi sen jälkeen.

Klo 11:28. Emil aloittaa taas kiukuttelun, joten vien hänet omaan sänkyyn päiväunille. Tutti suuhun ja harso kevyesti kaulalle ja käsien ulottuville. Harso ja tutti ovat hänellä tärkeät asiat nukahtamisessa. Unissaan hän tosin yleensä heittää kummatkin pois. Emilillä alkaa heti painua silmät kiinni, joten jätän hänet sänkyyn nukahtamaan ja tulen itse pötköttämään sohvalle ja juomaan finrexinin loppuun. 

Hyvin harvoin myös peitto pysyy Emilillä päällä nukkuessa. Se ei tosin ehkä haittaa kauheasti, koska Emil on sellainen kuumakalle, että ilman peittoakin on ihan hikinen unilta herättyään. Siitä todisteena myös lakanan hikiläntit pään kohdalla. :D

Klo 11:44. Olin suunnitellut, että siivoan tänään kunnolla, koska flunssan takia en ole sitä jaksanut moneen päivään tehdä ja ahdistaa tämä villakoirien määrä. Pakko kuitenkin myöntää itselle lupa pötkötellä sohvalla viltin alla, koska vointi ei olekaan niin hyvä, että jaksaisin alkaa touhuamaan. Laitan sen sijaan tv:stä päälle katsomon, koska multa on jäänyt välistä pari mustamaalattu-jaksoa.

Klo 13:39. Jaksot katsottuna, pesukone päälle.

Klo 14:02. Luen lempiblogini uusimmat postaukset ja selaan instagramin.

Klo 14:13. Emilin sängystä alkaa kuulua juttelua. Hymy nousee korviin heti kun hän huomaa, että häntä tullaan hakemaan sängystä.

Viikset miten sattuu tottakai.

Klo 14:19. Syötän Emilille maitoa ja piltin perunalihavuokaa. Olemme saaneet neuvoksi aloitella jo hieman sellaista ruokaa missä olisi pieniä paloja. Koen helpommaksi kokeilla ensin pilteillä tätä "palaruokaa" ja vasta sen jälkeen omatekemää. Tätä sosetta olen kuitenkin vähän vielä soseuttanut tehosekoittimella aiemmasta kerrasta viisastuneena (kokeilin antaa ilman soseutusta ja palojen takia tuli oksennus jo yhden lusikallisen jälkeen). Emil on samanlainen sihtikurkku kuin äitinsä, eikä tykkää tästäkään versiosta, vaikka siinä onkin vain pienen pieniä paloja. Saan kuitenkin syötettyä jopa 15 lusikallista, mutta vaikeasti. Jälkkäriksi olevaa luumusosetta menee vain 3 lusikallista. Syömisen jälkeen leikit jatkuvat lattialla.

Klo 14:34. Tiskaan muutaman astian ja tyhjennän tiskikoneen.

Hetkeksi kun selkänsä kääntää, niin tämä vekkuli on ihan jossain muualla kuin leikkimatolla leikkimässä.

Klo 14:59. Vaipan vaihto, jonka jälkeen teen itselleni välipalaa. Leipä, appelsiinilohkoja ja vaniljakaramelliteetä.

Klo 15:30. Laitan pyykit kuivumaan. Emilin pieniä vaatteita on mielestäni paljon kivempi ripustaa kuivumaan kuin muita pyykkejä.

Emil pitämässä äidille seuraa samalla.

Klo 15:37. Kymmenen minuutin juorupuhelu ystävän kanssa.

... Jonka aikana ollaan näin solmussa johdon kanssa.

Klo 15:54. Pienten kynsien leikkaus. Miten ne voikin kasvaa niin nopeasti aina. Voin kertoa, että aikamoinen suoritus joka kerta kun sen saa tehtyä.

Klo 15:59. Syötän Emilille maitoa, jonka jälkeen alkaa kiukuttelu. Päivän toisille päiväunille siis.

Klo 16:08. Tuttipullon keittäminen ja perunoiden kuoriminen valmiiksi illan ruokaa varten.

Klo 16:15. Joni tulee töistä ja menee suoraan päiväunille.

Klo 16:30. Istun sohvalle tylsistyneenä selaamaan instagramia ja facebookia. Sen jälkeen katselen tori.fi:stä kaikennäköistä. Meillä on esimerkiksi syöttötuoli hakusessa, kun saatiin fysioterapeutilta viimein lupa sellaisen hankkimiseen. Alkaa kyllä kieltämättä hieman tökkiä jo tuo sitterissä syöttäminen.

Klo 16:54. Kyllästyn puhelimella olemiseen, joten laitan netflixin päälle ja sieltä pretty little liarsin. 

Klo 18:06. Isompi mies herää päiväunilta. Laitan perunat kiehumaan, jonka jälkeen katson vielä pll:n jakson loppuun. Sen jälkeen telkkarin ruutuun ilmestyykin pleikkaripeli.

Klo 18:40. Pienempi mies herää, koska meinaan kompastua makuuhuoneessa happijohtoon. Onneksi hän on lähes aina hyväntuulinen herättyään, joten nytkin saan paljon hymyjä herätyksestä huolimatta.

Klo 18:43. Vaipan vaihto ja lattialle leikkimään.

Onhan tämä johtokin eräänlainen lelu...

Klo 18:51. Perunamuusin tekeminen.

Klo 19:00. Syötän Emilin ja sen jälkeen on meidän vuoro syödä. Meillä syödään yleensä ihan perus kotiruokaa, tänään on perunamuusia ja jo aiemmin tehtyä lihamureketta. Harvoin meillä venyy iltaruoka ihan näin myöhään kuin nyt, mutta tänään jostain syystä niin käy. Mulle on myös tärkeää joka päivä yhteinen ruokahetki ja haluan sen Emilillekin myöhemmin opettaa.

Klo 19:31. Perus joka arki-illan salkkarit. Emilkin katsoo aluksi, mutta sitten alkaa kiukuttelu. Lattialla tai sylissäkään ei ole hyvä olla, joten illan jakso menee mulla ainakin vähän ohi sen takia.

Meillä katsoo 9 kuukauden ikäisetkin salkkareita :-)

Klo 20:10. Vaihdan Emilille yövaatteet ja puhtaan vaipan ja sen jälkeen annan vähän maitoa.

Klo 20:43. Teen Emilille kaurapuuroa, josta tuleekin liian kuumaa. Pidämme pikku jumppatuokion sillä aikaa kun odottelemme puuron jäähtymistä.

Äiti oli vähän liian hidas laittamaan vyön kiinni...

Klo 20:52. Puuron syöttäminen, jonka jälkeen Emil pääsee vielä hetkeksi leikkimään.

Klo 21:01. Tv5:lta tulee illan leffa. Ei ole kylläkään ihan mun makuun, mutta katsonpa silti :D

Klo 21:23. Emil laitetaan nukkumaan. Jonkin aikaa sängystä kuuluu juttelua ja muutaman kerran saa käydä laittamassa tutin takaisin suuhun, ennen kuin makuuhuoneessa hiljenee.

Äidin stressin aihe numero yksi.

Klo 21:52. Laitan itselleni iltapalaksi leivän ja appelsiinilohkoja, joista Joni syö kylläkin puolet. Lisäksi vielä kuppi finrexiniä. Sen jälkeen siirrymme makuuhuoneeseen katsomaan leffan loppuun.

Klo 23:40. Leffa loppuu ja aika mennä nukkumaan. Yleensä meillä ei tosiaankaan näin myöhään mennä arkisin nukkumaan, mutta tuon leffan takia vähän venyi. Emil ähisee vatsaansa taas ja viikset ovat korvan vieressä. Yritän laittaa ne varovasti takaisin paikalleen, mutta Emil herää silti siihen. Varmaan lähemmäs puoli tuntia sängystä kuuluu juttelua, kun hän ei vissiin ihan tajua, että onkin yö ja pitäisi nukkua. Laitan muutaman kerran tutin taas suuhun ja lopulta sängystä alkaakin kuulua unituhina. 

Toivottavasti tästä nyt sai jonkinlaisen kuvan meidän päivästä, vaikka tässä ei ihan jokaista asiaa pilkun tarkasti kerrotakaan. Tästä sai kyllä ehkä kuvan, että Emil on koko ajan yksin lattialla hereillä ollessaan, asiahan ei näin sentään ole :D ihan yhtä paljon hän on sylissäkin tai sitten hömpötämme yhdessä lattialla. Välillä koko perhekin :)

♥: Emma

Keväiset kuulumiset

Ihanaa, kun nyt on taas se aika vuodesta, että aurinko alkaa paistaa, linnut laulaa ja päivät pidentyä. Joka vuosi keväällä koen jonkinlaisen "heräämisen" talvihorroksesta ja mieli piristyy ihan huomattavasti. Kevät on mielestäni ehkä parasta aikaa koko vuodessa, kun kaikki herää eloon ja kesäkin on vasta edessä. Nytkin olen viime aikoina useana päivänä peräkkäin ollut vaunulenkillä ihan vain fiilistelemässä kuinka ihanaa elämä on. Talvella astuin ulos ehkä kerran viikossa ja sekin yleensä vähän puoli pakotettuna kauppareissulle :D tuo talvihorros harmittaa itseänikin, kun en ole sen takia jaksanut yksinkertaisesti kirjoitella tänne tai tehdä juuri muutakaan "ylimääräistä". Koin ehkä aiemmin jonkinlaista uupumustakin, päivät oli yhtä suorittamista, halusin tehdä kaiken itse siivoamisesta Emilin hoitamiseen, enkä osannut yhtään rentoutua. Stressasin myös ihan älyttömästi tuota Emilin huonoa syömistä ja sitä myötä huonoa kasvamista. Nyt olen ehkä hieman höllentänyt otetta, enkä ole heti repimässä hiuksia päästä, jos en jaksa joka toinen päivä imuroida. Haluan toki edelleen, että meillä on siistiä, mutta täytyisi muistaa nauttiakin tästä äitiyslomasta, eikä olla kokoajan tekemässä jotain. 

Tällä hetkellä koko meidän perhe kärsii flunssasta. Vaikka kuinka yritimme, ettei se tarttuisi meistä Emiliin, niin kyllä se vain silti tarttui. Onneksi hänelle ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi tullut se niin pahana kuin meille, on vain hieman nenä tukossa, joten toivottavasti säästymme sairaalareissulta jos hengittämisen kanssa ei tule ongelmia. Sairastelua lukuunottamatta tänne kuuluu muuten hyvää. Emil oli viime mittauksissa 5220g ja 60,5cm. Pituutta on tullut nyt 30cm lisää syntymäpituudesta, kuulostaa aika hullulta. Paino taas on kymmenkertaistunut syntymästä ja se vasta hullulta kuulostaakin. Ikää hänellä on parin päivän päästä jo 9 kuukautta enkä voi oikeasti uskoa miten nopeasti aika menee! Tuntuuhan siitä syntymästä olevan toisaalta ikuisuus, mutta toisaalta myös kuin se olisi ollut eilen. Kohta meillä on jo vauvavuosikin ohi ja olen huomannut, että ei sitä tosiaan turhaan sanota, että se menee yhdessä hujauksessa ohi. Meidän tapauksessa ehkä vieläkin nopeammin, kun normaalia arkea on "vasta" 5 kuukautta takana. Nykyään Emil syö hyvin kiinteitä, mutta maitoa aika niukasti ja se on meillä nyt se uusi ongelma, kun täytyisi huolehtia riittävästä nesteytyksestä, mutta edelleenkään toista ei voi pakottaa syömään. Aiemmin tilanne oli ihan päinvastainen ja hänelle kelpasi pelkkä maito. Ravitsemusterapeutti on kuitenkin vielä toistaiseksi ainakin tyytyväinen Emilin syömiseen. Painoa ei edelleenkään tule vaadittavaa 20-30g päivässä, mutta pääasia on, että hän kasvaa. Pituuskäyrä saavuttaa oikeita käyriä jo aika hyvin, kun taas päänympäryskäyrä on jo oikeilla käyrillä. Paino vain laahaa jäljessä, mutta siitä en ole enää huolissani, olenhan itsekin saanut koko ikäni kuulla kuittailuja omasta painosta ja hyvin voin siitä huolimatta. Viimeksi keskolakäynnillä puhuttiin, että ehkä ensi kerralla aletaan jo hieman keskustelemaan hapen vieroittamisesta, mutta kyllä Emilillä ainakin kesään asti pysyy viikset nenässä. Itseä hieman harmittaa, kun niistä olisi niin kiva päästä jo eroon ja elättelimmekin toiveita, että niitä ei enää keväällä tarvitsisi. Emil varmasti pärjäisi jo nyt ilman, mutta täytyy nyt vain luottaa lääkäreihin ja hoitajiin tuossa asiassa. Tällä hetkellä meillä opetellaan ryömimistä ja fysioterapeutin mukaan se on oikeastaan vain ajan kysymys milloin Emil tajuaa, että niin päästään eteenpäin. Kohta mennään siis eteenpäin ja kovaa :) mihin se mun pieni vauva on oikein hävinnyt? 

Tämä teksti nyt jäi hieman lyhyeksi, mutta tämä nuhanenä täällä ajatteli painua takaisin viltin alle, palaillaan!

♥: Emma