Täällä
ollaan nyt menty oikein rytinällä eteenpäin viimeisenä parina
päivänä ja tää mamma on ainakin niiiiin onnellinen! Koko
viikonlopun Sintti kiukutteli cpappia vastaan (se kun puhaltaa
liikaa ilmaa nenään, josta Sintti ei alkuunsakaan tykkää),
kunnes omahoitaja oli mielenkiinnosta sunnuntaiyönä kokeillut,
mitä Sintti tykkäisi pelkistä happiviiksistä. No tykkäsihän
se! Ja hurjasti vielä tykkäsikin. Oli tarkoitus, että Sintti on
joka toisen hoitovälin happiviiksillä ja joka toisen cpapissa,
mutta tämä meidän itsepäinen minimies ei kerta kaikkiaan suostu
pitämään kuin noita happiviiksiä. Vuorotellen molempien käytön tarkoituksena siis on,
ettei sydän kuormittuisi liikaa, kun yhtäkkiä joutuukin itse hengittämään ja tekemään töitä hengityksen kanssa enemmän,
mutta kun niitä cpapin viiksiä ei tosiaankaan pysty hänelle
laittamaan, kun hän pistää niin paljon vastaan, niin kokeillaan
nyt sitten pelkkiä happiviiksiä ja katsotaan sujuuko se koko ajan
yhtä hyvin. Sintti on kuin eri poika, kun se on niin rauhallinen nyt noilla viiksillä :) enää ei tarvitse tapella hapen kanssa vastaan.
Tänään lääkärinkierrolla meille annettiin
tehtäväksi miettiä jo hieman Sintin kotiintuloa. En ollut uskoa
korviani. Ensi maanantaina tulee 3kk sairaalassa ramppaamista, voiko
se olla edes mahdollista, että Sintti pääsisi pian kotiin, eikä
meidän tarvitsisi enää jättää häntä sairaalaan kun itse
lähdemme nukkumaan? <3 meidän pieni pääsisi viimein kotiin!
Tuntuu uskomattomalta, vaikka tiedänkin, että päivä päivältä
ollaan lähempänä kotiintuloa. Se tuskin silti parissa viikossa
vielä tapahtuu, mutta veikkaisin, että kuukausi voisi olla aika
realistinen aika. Samana yönä, kun kokeiltiin noita happiviiksiä,
omahoitaja oli antanut ensimmäistä kertaa Sintille maitoa
tuttipullosta ja tuo pieni oli sienen lailla vetänyt kaiken ja
tajunnut heti mistä on kyse ja miten siitä pullosta oikein
juodaan. Hassua miten pienistä asioista jaksaa nykyään itse olla
iloinen ja ylpeä :)
Sintti on saanut myös uuden sängyn ja siinä
pystyy vaihtamaan vaipankin niin, että lapsi on edessä, joka onkin
huomattavasti helpompaa. Nyt pitäisi vain saada hieman pidemmät
happiviikset, että päästäisiin myös sinne hoitopöydälle. Tässä ihmettelen, että jos
Sintti on parissa päivässä kehittynyt oikeasti näin paljon, että
heitetään ilmoille jo ajatus kotiinpääsystä, mikä onkaan ensi
viikon tilanne!
♥:
Emma
Ps.
Saatiin viikonloppuna myös ensimmäinen kunnon hymy Sintiltä ja se
ei unohdu kyllä koskaan! Ikenet vaan loisti ku oli niin leveä hymy <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti